Teitkö uudenvuodenlupauksen?

Mikä saa meidät tavoittelemaan muutosta? Jokin kivi hiertää kengässä ja nyt uuden vuoden vaihtuessa lupasin ottaa sen viimein pois. Se oli jo hyvän aikaa hiertänyt ja viimein se ärsytti riittävästi jotta lupasin itselleni, että en enää pitele sitä matkassani mukana. 

Kuinka sitten ryhdyn tähän työhön? Päättäväisyydelläni, lasken päiviä lupauksen alusta ja olen vakuuttunut ja vakuutellut itselleni että tämä lupaus kestää. Tähän päättäväisyyteen liittyy tunteita joita on vaikea sietää. En halua kokea sitä kaipausta, halua, himoa, mielihyvän kaipuuta jota liittyy tämän lupauksen täyttämiseen, saati epävarmuutta tai pelkoa.  Yritän siis olla tuntematta niitä tunteita jotka veisivät minut sinne vanhan vuoden puolelle ja saisivat minut rikkomaan itselleni tehdyn lupauksen. Kaikki tämä pitää kuitenkin tuon pois annetun liian kirkkaana mielessä ja jatkuvasti läsnäolevana. Hyvä jos lupaus kestää helmikuulle...

Miksi muutos on niin vaikeaa?

Mikä ikinä onkaan muutos jonka haluat elämässäsi tehdä, oletko ensin miettinyt mihin tarpeeseen se entinen tapa oli. Mikä sitä ylläpiti, vahvisti ja kannatteli? Mikä sai sinut toimimaan niin kuin toimit? Mikä houkuttaisi takaisin entiseen? Mitä tunteita joudut kohtaamaan kun teet muutosta ja pysyt päätöksessäsi? Mitä selviytymiskeinoja sinulla on? Oletko pohtinut muutoksen takana olevia arvojasi?

Monessa uudenvuodenlupauksessa ja sen pitämisessä on kyse palkkiojärjestelmästä. Varsinkin jos lupauksesi on luopua jostakin haitallisesta elämäntavasta. Minä esimerkiksi voisin pyrkiä eroon liiallisesta karkin syömisestä. Tällöin karkin ottaminen olisi minulle lyhyellä aikavälillä palkkio. Mieli ja keho nauttisivat tuosta lupauksen rikkomisesta välittömästi, mutta pitkän aikavälin palkkio jäisi saavuttamatta. Olenko edes määritellyt sitä itselleni mitkä se olisi? Minulle tämä pitkän aikavälin palkkio voisi olla madaltaa tyypin II diabetesriskiä, parantaa hampaiden terveyttä vähentyvällä napostelulla ja tehdä tätä kautta yksi terveellinen päätös omaan ruokavalioon. Nämä tavoitteet pitkällä aikavälillä eivät tuota minulle kuitenkaan tunteita, mielihyvää, dopamiinia, endorfiinia. Ne eivät tunnu samalla tavalla palkitsevilta kuin tuo lyhyen aikavälin palkkio; makea herkku. 

Mitä terapeutin kanssa voisi tutkia muutoksen tueksi?

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) tutkii muutosta käyttäytymisen kautta. Mikä ylläpitää ja vahvistaa käyttäytymistä? Mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät kannattelevat motivaatiota? Mistä löytyisi muutos edistäville tunteille vahvistusta; innostusta ja iloa? Erittäin tärkeä työkalu KKT terapeutille on funktionaalinen käyttäytymisanalyysi. Siinä tutkimme asiakkaan kanssa mihin tuo muutos ja sen tarve sijoittuu arjessa. Miltä arki ja sen eri osat näyttävät kun se piirretään havainnollisesti terapiahuoneen taululla ja nähdään yhdessä mikä oli laukaiseva tekijä, mikä oli yritys selviytyä tuosta tilanteesta, miten lopulta tuli toimittua. Mikä kaikki lopulta johtaa siihen, että illalla sohvan nurkassa napostelen karkkia Netflixin ääressä. Taustatekijöiksi voi löytyä tuon analyysin kautta vaikkapa lyhyet yöunet, pitkäksi venyvät työpäivät ja päivän ruokailujen suunnittelemattomuus, jne.

Havaintojen tekeminen, tietoinen läsnäolo

Tietoisen läsnäolon harjoittelu on tärkeä osa oman käyttäytymisen ymmärtämistä. Se auttaa havainnoimaan mitä itsessä tapahtuu, miten tunteet ja ajatukset muuttuvat ja miten keho reagoi ja millaisiin yllykkeisiin reagoimme. Muutos tarvitsee tueksi havaintoja. Ilman havaintoja emme tiedä mitä yritämme muuttaa ja minkä kanssa oikeastaan kamppailemme. Tietoinen läsnäolo auttaa meitä myös ymmärtämään oman sisäisen maailman ja ulkoisen maailman suhdetta. Mitä todella tapahtuu, mikä on vain meidän ajatuksia ja uskomuksia ja kuinka nämä ajatukset ja uskomukset saavat meidät toimimaan. 

Pinnistelystä ja päättäväisyydestä arvovalintaan

Oli muutosprosessi sitten minkä kokoinen hyvänsä, tuo sormien välini mahtuva karamelli tai koko elämän suuntaa kääntävä järkäle, se on sinun tavoite. Se perustuu johonkin haluusi tavoittaa jotain. Tuon tavoittelussa sinnikkyyden lisäksi eteenpäin auttaa arvojen tutkiminen. Se kirkastaa sitä miksi tavoittelet sitä mitä tavoittelet. Onko tämä se teko joka sinut vie perille? Kysymys ei siis tuossa karkkiesimerkissäkään ole välttämättä ollenkaan karkista, vaan hyvästä elämästä. Mitä merkitsee hyvä elämä ja millaisena sen näemme.